Hupenevien resurssien maailmassa puu on tehokkaasti uusiutuva luonnonvara. Se on ainoa rakennusmateriaali, jonka määrä kasvaa jatkuvasti. Keskikokoiseen puukerrostaloon tarvittava aines kasvaa Suomen metsissä kolmessakymmenessä sekunnissa.
Puuta on mahdollista käyttää rakentamiseen huomattavasti nykyistä laajemmin, ja samalla voidaan huolehtia kestävästä metsänhoidosta ja luonnon monimuotoisuudesta.
Puurakennuksissa hiili pysyy sitoutuneena vuosikymmenistä vuosisatoihin. Näin ollen jatkojalostetusta puusta saadaan myönteinen ympäristövaikutus. Tätä vaikutusta ei edes oteta huomioon vertailtaessa puuta ja betonia, ainakaan jos mitataan hiilijalanjälkeä. Sen sijaan mitattaessa ns. hiilikädenjälkeä, tarkastellaan positiivista vaikutusta.
Hiilijalanjälki kertoo negatiivisesta ilmastovaikutuksesta, eli tyypillisesti tätä hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään valinnoilla tai mahdollisesti päästöjä kompensoidaan.
Hiilikädenjälki siis kertoo positiivisista ympäristövaikutuksista, eli vaikkapa kerrostalon runkomateriaalivalinnan (esim. CLT-suurelementti vs. teräsbetonielementti) positiivisesta vaikutuksesta. Hiilikädenjäljen näkökulmasta massiivipuurakentaminen on täysin ylivoimainen valinta.
Toki hiilijalanjälkivertailussakin puurakentaminen pärjää betonityömaalle, kuten todettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin Kuninkaantammen hankkeessa, jossa vertailtiin kahta identtistä rakennusta. Näistä rakennuksista toinen oli betonirunkoinen, toinen puurunkoinen. Puurunkoinen todettiin vähähiilisemmäksi kaikissa tarkastelluissa osioissa.
Kuninkaantammen vertailussa rakennusmateriaalien hiilipäästöt olivat 20 prosenttia pienemmät puu- kuin betonitalossa. Arvioitaessa sadan vuoden elinkaarta energiankulutuksineen, puurakenteisen kerrostalon päästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät.
Nykyisen kaltainen betonirakentaminen tulee ennen pitkää tiensä päähän, sillä teräksen ja betonin valmistaminen aiheuttaa valtavan hiilijalanjäljen. Lisäksi rakentamisen raaka-aineeksi soveltuva hiekka on ehtymässä planeetalta. Aavikoiden dyynihiekka ei ole tarpeeksi karkeaa, vaan hiekkaa ja kiveä louhitaan kallioperästä. Rakennusprojekteissa on tarpeen hyödyntää vähähiilisen betonin teknologiaa, kierrätystä ja etenkin massiivipuurakentamista. Pitää käyttää kaikkia niitä rakennusmateriaaleja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja edistävät tervettä asumista.
Puun käyttötavat ovat ehtymättömät. Se soveltuu jopa pilvenpiirtäjän rakentamiseen. Puun ristiinliimaus tuo massiivipuuelementtiin - sekä CLT- että LVL-elementtiin - aivan uudenlaista lujuutta ja paloturvallisuutta, mikä mahdollistaa entistä monipuolisempaa puurakennusteknologiaa.
Norjassa valmistui jo vuonna 2019 18-kerroksinen puukerrostalo, 85 m korkeaMjøstårnet. Vuoden 2022 aikana valmistuu Yhdysvaltain Milwaukeessa 86 m korkea Ascent. Tekeillä on kuitenkin jo yhä korkeampia pilvenpiirtäjiä, kuten Tokioon 2041 valmistuva W350, joka tulee olemaan peräti 350 m korkea sekä Alankomaissa lähivuosina valmistuva The Dutch Mountains I, 150 m. Toivottavasti saamme Suomeen puurakennuksen, joka viitoittaa maamme korkeaa puurakentamisen osaamista.
Hallituksen tavoite on saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen, kunhan siirrytään kiireesti rakentamisen suurista hiilijalanjäljistä suuriin hiilikädenjälkiin eli prosessin positiivisten ympäristövaikutusten kerryttämiseen. Tämä onnistuu puurakentamisen keinoin.
Mikko Leino
Puurakentajat Group Oy
Lähteitä:
Hiekan ehtymisestä
Puu- ja betonitalojen vertailusta
Hiilineutraalista tulevaisuudesta
www.labopen.fi/lab-pro/puurakentamisella-kohti-hiilineutraalia-yhteiskuntaa
Vähähiilisestä rakentamisesta
ym.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-vahahiilisesta-rakentamisesta