Rakennukset tehdään pääsääntöisesti kolmella eri materiaalilla: betonista, puurankarunkoisena tai massiivipuisena. Alla olevassa tekstissä kerron, mistä materiaalista valmistettuun kouluun itse mieluiten laittaisin lapseni ja miksi.
Tiesitkö, että rakennuslainsäädäntö kannustaa ja ohjaa käyttämään puurankarunkoisten rakennusten seinissä ja katossa höyrynsulkumuovia? Höyrynsulkumuovi tuli voittajaksi 70-luvun energiakriisin aikana, jolloin todettiin, että rakennukset pitää saada energiatehokkaammiksi. Höyrynsulkumuovilla on kuitenkin lieveilmiönsä. Jokainen rintamamiestaloaan korjannut varmasti tietää, miltä tuo rakenne tuoksuu remontin yhteydessä. Moni meistä on lukenut koulu- ja päiväkotien homeongelmista, joista vuoroin syytetään ulkoseinän rakennetyyppiä tai ilmanvaihtokanavia. Höyrynsulkumuovin käyttö vaatii suuren ilmanvaihtomäärän, mikä tarkoittaa, että tarvitaan ilmanvaihtokoneita ja niiden ehdotonta toimivuutta.
Höyrynsulussa ideana on, että huoneilman kosteus ei imeydy seinien kautta talon rakenteisiin. Muovi myös estää mineraali- ja lasivillan pölyjen kulkeutumisen rakenteen läpi huoneilmaan. Normaali elämä tuottaa ilmaan paljon kosteutta; ihminen itse luovuttaa kolme litraa vettä vuorokaudessa, ruoanlaiton ja pyykkien kuivatuksen tuottamasta kosteudesta puhumattakaan. Konvektion mukana siirtyvä kosteus ja epäpuhtaudet siis pysäytetään muovikalvolla, joka sijoitetaan seinän pintamateriaalien, kuten kipsilevyn alle. Ongelmia syntyy, kun tuohon kalvoon tulee reikä tai ilmanvaihtolaite ei toimi. Käytännössä tätä näin tapahtuu jatkuvasti – kuten saamme usein kuulla milloin minkäkin koulun, hoivakodin tai päiväkodin remontin yhteydessä.
“Massiivipuinen talo on luonnostaan hengittävä, eikä siihen missään nimessä pidä asentaa, höyrynsulkumuovia. Sisäilman kosteus imeytyy puuhun noin parin millimetrin syvyyteen ja sisäilman kuivuttua puu luovuttaa kosteuden takaisin huoneilmaan. “
Massiivipuurakenteen eräs voittava ominaisuus on sen kyky toimia hygroskooppisena materiaalina, eli kyvystä imeä ja luovuttaa huoneilmasta kosteutta. Sisäilmasta imeytyy puun pintaan parin millin syvyyteen kosteutta, minkä puu luovuttaa takaisin, tasaten näin huoneilman kosteutta.
Massivipuusta rakennettu Lapinmäen päiväkoti Helsingissä.
Myös puurankarunkoisen talon voi toteuttaa järkevästi. Mutta se vaatii ilmansulkupaperin, puukuitueristeen, painovoimaisen ilmanvaihdon ja luokkaan aukeavat tuuletusikkunat välitunnin ajaksi.
On puurakentamista ja ”puurakentamista”
Puubusiness on voimakkaassa kasvussa. Tämä on luonnollista, sillä puu on ekologinen ja uusiutuva materiaali ja sillä on paljon muitakin hyviä ominaisuuksia, kuten käy ilmi esimerkiksi Stora Enson kymmenen kohdan listauksesta , jonka teesit perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Puu on osoittautunut ominaisuuksiltaan ylivertaiseksi. Se muun muassa alentaa stressitasoa ja verenpainetta, on antibakteerinen ja parantaa oppimistuloksia.
Tilaajilla, kuten kuntapäättäjillä tai yksityishenkilöillä saattaa sekoittua, että on olemassa kahta hyvin erilaista puurakentamista. Hankintaorganisaatio voi päätyä ”perinteiseen” rankarunkoratkaisuun, jossa puuta on tosiasiassa vain 5 % - 8 %, tai se voi valita massiivipuurungon, jossa puuta on 100% ja jonka jokainen puukuutio sitoo hiilidioksidia n. 760 kg, ja josta tehdyssä talossa on hyvä hengittää.
Huolelliset ammattilaiset kykenevät toki tekemään puurankarunkoisen talon virheettömästi tiiviiksi rakennusvaiheessa, ja ilmanvaihtolaitteet toimivat aluksi moitteetta. Inhimillisiä virheitä kuitenkin sattuu, ja ennemmin tai myöhemmin taulukoukku rikkoo muovin tai ilmanvaihtolaite kaipaa korjaajaa. Itseäni muovirakenteisessa talossa asuminen ei houkuta, eikä se minusta vaikuta kovin terveelliseltä. Tässä vaiheessa lienee selvää, millaisessa rakennuksessa toivoisin lasteni käyvän koulunsa.
Mikko Leino
Puurakentajat Group Oy